Mieti budjetti. Koko projektin suunnittelu voi alkaa vasta sitten, kun olet kartoittanut kuinka paljon projektiin on käytettävissä rahaa.
Millainen rakennus. Haluatko kaiken yhteen kerrokseen, vaiko onko unelmissa kartanotyyppinen kokonaisuus? Tätä määrittää melko pitkälle aikaisemmin mainittu budjetti. Me aloitimme rakennusprojektin tutkailemalla talomalleja, valitsimme meille parhaiten soveltuvan mallin ja lähdimme muokkaamaan sitä.
Kaavoitus. Mille kaava-alueelle tonttisi kuuluu? Onko se kaavoitettu pientaloille, vaikoesimerkiksi
talousmetsäksi? Meidän kohdalla tilanne oli jälkimmäinen, joten tällöin tarvittiin ensimmäisenä kaupungilta suunnittelutarveratkaisu, jolla tonttimme kaavoitettiin talousmetsästä okt-tontiksi.
Autotie. Jos tonttisi sijaitsee kirjaimellisesti keskellä metsää, tulee sinne tehdä tie. Tämä auttaa kummasti rakentamisessa.
Perustukset. Perustamistavan selvittämiseksi on tehtävä maaperätutkimus. Tämän perusteella saa perustamistapalausunnon, jota tarvitaan rakennusluvan saamiseksi.
Rakennuslupa. Jotta rakentaminen pääsisi kunnolla vauhtiin, tarvitaan rakennuslupa. Tässä vaiheessa pitää siis jo tietää tarkalleen, millaisen rakennuksen haluat tehdä. Jos tilaat talopaketin, saat yleensä kaupan allekirjoituksen jälkeen viralliset rakennuslupapaperit heiltä. Tähän kohtaan liittyy kylläkin loputon suo myös muita lappusia, kuten naapurien kuuleminen etc.
Vastaava työnjohtaja. Hänen palkkaamisensa on yleensä rakennuttajien (eli meidän) vastuulla. Sama henkilö on usein myös hankkeen pääsuunnittelija.
Sähkö.Sähköverkkoon liittyäksesi sinun tulee olla yhteydessä sähköverkon omistajaan, joka on yleensä Fortum. Sähköntoimittajan saat valita itse. Lisäksi tarvitset erikseen sähkömiehen, joka vetää sähkön tontin rajalta talolle sekä pihalle.
Jätevedet. Kuuluu samaan kastiin sähkön kanssa, kaavoitetulla asuinalueella tulevat yleensä tontin rajalle. Mutta jotta maalle muuttaminen ei olisi liian helppoa, on jätehuolto järjestettävä itse. Ihan ensin kuitenkin tulee hakea jätevesilupa ja tehdä jätevesisuunnitelma. Onneksi nykyään on perinteisen p**kakaivon tilalle imeytyskenttää ja panospuhdistamoa...
Hulevedet. Eli mitä tapahtuu kaikelle sille vedelle, joka kulkaa luonnostaan tontin pintamaassa? Eli tämä kohta koskee salaojitusta talon ympärillä. Hulevesien johtamiseksi tarvitset kuitenkin suunnitelman, joka tulee yleensä liitteeksi rakennuslupahakemukseen.
Vesi. Tulee myöskin yleensä kunnallistekniikan mukana. Itse joudumme reettämään porakaivon. Myös porakaivo vaatii luvan.
Vakuutukset. Talopaketin mukana (ainakin meillä) tulee rakennusajaksi vakuutus talon koko arvosta. Itse rakentavalla onkin sen puolestaan luvassa käynti vakuutusyhtiön juttusilla.
Lisäksi tarvitset postilaatikon ja jäteastian. Postilaatikko meillä on jo, vielä kun saisi talopaketin tilaukseen!
-Erika
Hyvä lista.
VastaaPoistaPerustuksiin liittyen, maaperätutkimus ei ole kaikissa kunnissa pakollinen. Meillä oli niin selvää kallio/kivi/moreenipitoista maata, että emme teettäneet pohjatutkimusta vaan vastaava mestarimme teki perustamistapalausunnon pintapuolisen tarkastelun perusteella.
Hulevedet onkin hauska sana, kun sitä käytetään usein erilaisissa merkityksissä. Meidän asemakaava-alueella hulevesisuunnitelmalla ei tarkoitettu perustusten kuivatusvesiä vaan käytännössä sadevesiä, jotka sitten piti erillisellä putkistolla imeyttää maahan, eikä niitä saanut johtaa sadevesiviemäriin. Mutta pitää toki olla myös salaojasuunnitelma tämän lisäksi :)
Asemakaava-alueella on tosiaan joissakin asioissa helpompaa, kun ei tarvitse miettiä pihateitä, jätevesien käsittelyä ja vesikaivoa. Oma rauha on varmasti kuitenkin vaivan arvoinen :)
Hei ja kiitos kommentista! Meilläkin se lopulta meni niin, että vastaava työnjohtaja joka teki meille perustamistapalausunnon kävi tontilla katsomassa ja vain toteamassa maaperän kallioksi. Hauska huomata, miten eri tavat eri kunnissa onkaan!
PoistaMekin toivomme, että kaikki "ylimääräinen" työ palkitsee lopulta omalla rauhalla ja maisemilla. :)